Jocka mainitsi nähneensä tapauksen, jossa vanhempi vieras mieshenkilö oli saanut käytöksellään aikaan sen, että äitinsä seurassa ollut pieni lapsi oli lähes pärähtänyt pelästyneenä itkuun. Tällaiset vieraiden lasten tapakavattajat ovat mielestäni aina olleet ärsyttäviä, ja tuollainen asioihin puuttuminen osoittaa huonon sosiaalisen pelisilmän lisäksi myös sen, että tuollaisella tyypillä ei ole kaikki kohdallaan.
Nämä huonon itsetunnon omaavat ääliöt olivat juuri niitä “vittumaisia alikessuja”, jotka käyttävät ikänsä, kokonsa tai asemansa tuomaa auktoriteettia väärin oman itsetuntonsa pönkittämiseen aina kun on mahdollista (Makkonen, jos luet tätä, niin sinä et kuulunut tähän joukkoon). Pomona tuollaiset tyypit ovat huonoimmasta päästä.
En sano sitä, etteikö kakaroiden touhuihin pitäisi vieraiden puuttua ollenkaan. Hölmöilyihin saa ja pitääkin puuttua, mutta omien henkilökohtaisten normien istutusyritykset vieraiden kakaroihin Jockan mainitsemalla tavalla on idioottimaista.
On varmaankin totta, että lapset ja nuoriso ei osaa käyttäytyä, mutta niinhän se on ollut aina. Jo egytiläisten papyryskääröistäkin löytyy mainintoja aiheesta. Lapset eivät vain ole vielä ehtineet opetella kaikkea, mutta heillä on vielä aikaa. Se miten opettaminen tapahtuu tulisi lähteä kotoa. Ei kahviloista, eikä varsinkaan Jockan mainitsemala tavalla. Jos taas elämän ehtoopuolella oleva henkilö on huonokäytöksinen, on tilanne jo lähes toivoton. Sellainen henkilö ei osaa käytöstapoja eikä ehdi niitä enää opetella. Se on säälittävää.
Olen viime vuosien aikana ollut kohtalaisen paljon tekemisissä lasten ja nuorten kanssa. Olen tehnyt useita lyhyitä ja pidempiä sijaisuuksia peruskouluissa niin tavallisilla kuin erityisluokillakin, ja penskat ovat käyttäytyneet asiallisesti ja hankalatkin oppilaat ovat pääsääntöisesti pysyneet ruodussa ilman sen kovempia otteita. Ja vielä oppineetkin asioita. Porkkana on paljon keppiä parempi väline niin aasien kuin kakaroidenkin käsittelyssä.
Immanuel Kant on todennut:
“Ihminen on ainut olento, joka on kasvatettava. Ihminen voi tulla ihmiseksi vain kasvattamisen avulla. Hän ei tee mitään muuta, kuin mitä kasvattaminen hänestä tekee. On otettava huomioon, että ihmisen voivat kasvattaa vain ihmiset, jotka ovat itse kasvatettuja.
Näinhän se on.
En ollut itse aina niitä kilteimpiä oppilaita koulussa eikä hyllyssäni ole ainuttakaan hymypoikapatsasta, ja huolimatta muutamista yhteentörmäyksistä erilaisten auktoriteettien kanssa on minusta vähitellen tullut kuitenkin kohtalaisen kunnollinen ja halutessani hyvin käyttäytyvä kansalainen.
Ehkä juuri sen takia, että minua ei ole kasvattaneet vieraat ja epäystävälliset ihmiset kahviloissa.
En tiedä kuinka kyseinen tyyppi on oman mahdollisen jälkikasvunsa kasvattanut, mutta ainahan sitä voi kysyä, jos Jocka lupauksensa mukaisesti kyseisen esimerkillisesti käyttäytyvän “herrasmiehen” henkilöllisyyden kuvineen julkaisee. Kyseisen herran ilmeisesti suosiman patriarkaalisen kasvatustavan aika alkaa olla jo ohi.
Patriarkaalisessa yhteiskunnassa lapsen katsottiin olevan synnynnäisesti paha puoleksi eläimellinen otus, jonka kasvatuksessa tahdon murtaminen oli päätehtävä. Lapsen oli alistuttava aikuisen määräyksiin syitä kyselemättä. Lapsia hylättiin, piestiin ja käytettiin seksuaalisesti hyväksi syyllisyyttä tuntematta, koska vanhemmat kokivat lapsen olevan osa omaa itseään. Lapsi saatettiin pitää imettäjän hoivissa kaukana kotoa kolmevuotiaaksi saakka, 7-vuotiaana hänet lähetettiin taas pois kotoa joko palvelukseen tai kouluun tai muualle kasvatettavaksi. Nuoruus alkoi tällöin ja jatkui siihen saakka, kun ihminen avioitui ehkä vasta 30-vuotiaana. (Utrio, K. 1985. Eevan tyttäret. Eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historia. )
Pitäisikö tällaisia muiden asioihin puuttuvien ääliöiden varalle perustaa jonkinlainen kerrostalokyttaajat.com tyyppinen sivusto? muidenkakaroidenkyttaajat.com? turhastanipottajat.com?
Kari on oikeassa, että ei pidä mennä lapsia itkettämään, jos he törttöilevät. Lasten vanhemmathan ne ovat ne jotka ovat lapsensa huonoille tavoille kasvattaneet, joten vanhempia pitää ja tulee itkettää! Kaupassa jo lapsukaiset riehuvat kuin pussipirut, huomautan (siis koko ja viranomaisen auktoriteetti apuna) vanhempia helposti. Yleensä huomautan vanhemmille, että jos kodissanne ei ole opetettu käytöstapoja, kannattaisi ensin opetella olemaan kalustetussa tilassa ja sitten opettaa tavat myös lapsille. Tämän jälkeen voikin sitten lapset tuoda kauppaan (vanhemmista ei voi olla varma?). Lapset jos saavat hyvää mallia vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan ei heidän tarvitse karjua ja juosta kahviloissa pilaamassa muiden ihmisten päivää, ehkä ei ole hyvä, että toiset lapsetkaan eivät joudu saamaan huonoa esimerkkiä.
Laittakaa vanhemmat kuriin!
karihan on selvästi pehmennyt ajan myötä! (kuten me kaikki)
Piiskan kanssa täytyy olla samoilla linjoilla että miten lapset ja lapsen omistavat ihmiset saavat vapaasti pilata muiden ihmisen päivän meuhkaamisellaan, mutta heidän elämäänsä ei saa häiritä huomauttamalla asiasta.
Olin perjantaina hautajaisissa ja jo kirkossa alkoi verenpaine kohota kun näin mukaan tulevan lapsilauman (kolme kappaletta alle kymmenen vuotiaita). Havahduin muistotilaisuudessa huomaamaan ettei yksikään lapsosista ollut päästänyt ääntäkään koko tilaisuuden aikana, ei kirkossa eikä muistotilaisuudessa jotka molemmat olivat suhteellisen pitkiä. Pisteet kotiin siitä! Siis siihen kotiin jossa on käytöstavat tallessa.
Rauhoittavat lääkkeet tehoavat myös lapsiin. Kourallinen diapameja aamupuurossa hiljentää vilkkaatkin kakarat moneksi tunniksi.