Tutkailin hiukan tämän ja muutaman muun saitin Google Analytics tietoja. Niistä ilmenee mielenkiintoisia, huvittavia ja ehkä hieman hämmentäviäkin asioita. Esimerkiksi sisäministeriön poliisiosasto on hakenut tältä saitilta sellaisia juttuja, joiden ei uskoisi poliisia todellakaan kiinnostavan ammatillisessa mielessä. Mutta on sieltä haettu sellaistakin, jonka ymmärrykseni mukaan pitäisi poliisia kiinnostaakin. Ja hyvä niin. Tietyistä yrityksistä haetaan toistuvasti sellaisia asioita, jotka ovat hyvinkin lähellä yrityksen toimintaa ja kertovat jotain yrityksen tai yrityksessä työskentelevien mielenkiinnon kohteista. Arvatkaa millaisia asioita eduskunnasta haetaan? Ette edes uskoisi jos kertoisin.
Mielenkiintoista on myös se, että vaikka tietosuojavaltuutetun mukaan ei työnantaja saisi hakea työnhakijan tietoja Googlella, selviää tutkimistani Analytics-tiedoista, että käytäntö on täysin muuta. Tiedän eräiden tuttavieni hakeneen töitä tietyistä yrityksistä, ja jotenkin ihmeellisesti juuri näitä henkilöitä on googletettu juuri näistä yrityksistä, joihin kyseiset henkilöt ovat hakeneet töihin. Sattumaa? Tuskin.
Vaikka tietosuojavaltuutettu sanoisi mitä tahansa, on käytäntö toinen. Oikeasti en ole edes uskonut siihen, että ohjeita noudatetaan. Siksi myös yksityisten ihmisten kannattaa miettiä oman verkkoidentiteettinsä hallintaa. Se ei koske vain Facebookkia, vaan kaikkea muutakin näkyvyyttä verkossa. Minä ehkä tiedän, mutta tiedätkö sinä, mitä tietoja sinusta haetaan ja kuka niitä hakee?
Monet, mutta kuitenkin yllättävän harvat yritykset ovat jo panostaneet oman verkkoidentiteettinsä hallintaan ja ovat tehneet asialle jotain. Google on jo nyt kasvanut niin hallitsevaksi työvälineeksi niin yritys- kuin yksityiskäytössäkin, että on idioottimaista olla ottamatta sitä huomioon. Pienillä asioilla voi olla yllättävänkin suuret seuraamukset.
