“Miehistöjä etsitään. Kansainvälinen ‘Ocean Rage’ -tiimimme on ollut vuosikymmeniä mukana kehittämässä yhä suurempaa ja vahvempaa polttomoottoriteknologiaa, hurjempia purjehduskelejä, kasvattamassa valtamerien pinta-alaa ja kenties jopa muuttamassa merivirtojen suuntia suotuisammiksi. Tule sinäkin osaksi ihmiskunnan historian suurinta laivuetta ja miehistöä, joka ylittää sekä omat että luonnon sietokyvyn rajat. Tule voittajien tiimiin.”
Näin luki Voima-lehden vastamainoksessa, ja tästä Volvolla vedettiin herne nenään. Volvon lakimiehet Asianajotoimisto Hannes Snelmannilta ottivat yhteyttä Voima-lehden kustantajaan ja kustantajaa uhattiin oikeustoimilla. Ymmärrän kyllä, että tällaiset vastamainokset saattavat harmittaa, mutta tällaisella menettelyllä Volvo teki mielestäni pahan virheen.
Yleensäkin oikeustoimilla uhkailu on erittäin huono tapa edistää yritysten julkisuuskuvaa, ja varsinkin silloin kun siihen ei ole kunnollista oikeudellista perustetta, kuten tässä tapauksessa. Sitä mieltä on ainakin lainoppinut Kemppinen.
Oli miten oli, on Volvo saanut uhkailuillaan aikaan sen, että huomattavan moni sellainenkin, joka olisi vastamainoksen nähdessään unohtanut tai jättänyt sen huomioimatta tuli nyt tietoiseksi vastamainoksen sisällöstä.
Asia on saanut näkyvyyttä kaupallisissa tiedotusvälineissä, blogeissa ja muualla, ja se jälleen yksi käytännön esimerkki siitä, kuinka yrityksen julkisuuskuvaa voidaan hoitaa huonosti. Näitä asioita seuraavat muistanevat varmasti Ravintola Lehtovaaran ja Mainostoimisto Mainospisan esimerkit. Kannattiko uhkailla lakimiehillä? Oliko oman tavaramerkin tai yrityksen suojaaminen uhkailemalla ja sillä saavutettu hyöty tällä toimenpiteellä saavutetun julkisuuden arvoista? Ei minun mielestäni, mutta ehkä Volvolla ollaan eri mieltä.
Ehkä Volvolle lakipalveluita myyvä yritys on sitä mieltä, että kustantajaa kannatti uhata oikeustoimilla. Varmasti se oli kannattavaa kyseiselle asianajotoimistolle. Tällaisilla kirjelmillä lakimiehet tienaavat varsin mukavasti, eikä heille yleensä kuulu yritysten markkinointiviestintään liittyvät asiat. Lakimiehet osaavat varmasti lakiasiat, mutta yritysten julkisuuskuvaan liittyvissä asioissa kannattaisi käyttää viestinnän ammattilaisia. Muuten voi käydä niin kuin tässäkin tapauksessa.
Ai niin, Volve Ocean Rage-mainos (PDF)
P.S.
Kirjoittaja itse seuraa Volvo Ocean Racea kiinnostuneena ja on sitä mieltä, että se on loistava sponsorointikohde, sillä purjehdus ovat kuitenkin huomattavasti luontoystävällisempi urheilulaji kuin mikään moottoriurheilu, joita automerkit yleensä sponsorivat.
Loistavaa retoriikkaa koko tapaus, jos ei muuta.
Asianajaja tekee tasan miten asiakas haluaa. Joskushan tämä on nöyryyttävää ja turhauttavaa. Mutta totta on myös se, että asianajaja ei pysty hallinoimaan muita kuin oikeudellisia asioita, josko niitäkään. Sama kuin lääkäriltä Kalle Palalander pyytää leikkaamaan kierukan polvesta, sen uutisarvo ja muu arvo on muiden käsissä.
Tähän kun vielä lisätään se, että ihmiset sotkevat lehdistön ja yhteiskunnan. Gustafsson ala Bodon-järvi Case:ssa haki tavattoman suuria vahingonkorvauksia: yhteiskunnalta, valtiolta!!! Hetkinen??? Minä olisin hakenut keltaiselta lehdistöltä. Käsittääkseni ollaan aika yhtä mieltä, että lehdistö vei herran kunnian ja maineen. Nyt Gustfsson ihmettelee miksi ei saanut korvauksia. Aivain, kannattaa hakea vahingonaiheuttaneelta. Niin yksinkertaista. Niin jaloa.
Mutta tämän jutun ratio on mielestäni täysin toisaaalla, kuin populistisuuteen sortuvan Kemppisen mielestä. Kenellä on vastuu asiasta? Miten suomessa kaikki uutisoidaan? Mielestäni liikearvoa pitää saada puolustaa, sillä se aika monen perheen leipä kalahtaa pöytään.
Ymmärän kyllä mistä tässä oli kyse, mutta mielestäni yrityksellä täytyy olla mahdollisuus puolustaa brändiään, vaikka muutamat kettutytöt tuomitsivat tavan millä se tehdään. Siis tapahan oli heidän omansa – eli epäasiallinen ja raukkamainen. On olemassa iso joukko ihmisiä, jotka vieläpä osuvat ostosegmenttiin, joihin tämä “uhkailu” ns. osui ja upposi. Asiaahan tutki yksi suomen suurimmista imagotutkimusfirmoista…
Mielestäni ehdottomasti kannatti! Minusta se oli lähinnä hauskaa. Mutta olenkin outo…
Mutta minä vaihdan ainakin vähän saastuttavan Cayannen Volvon XC90 autoon huomenna :)
Kirjoitukseni pointti olikin lähinnä viestinnällisiin asioioihin liittyvä, ei lakiteknisiin asioihin. Joskus on kokonaisuuden kannalta järkevämpi joustaa hiukan kuin pitää kynsin ja hampain kiinni kaikista oikeuksistaan.
Toki yrityksen on pidettävä kiinni brandinsä arvosta, mutta tällainen uhkailu ei todellakaan nosta brandin arvoa, vaan päinvastoin. Jos Volvo olisi ollut hiljaa asiasta, olisi asia unohtunut hetkessä ja vastamainoksen olisivat nähneet ainoastaan Voima-lehteä lukevat sen punaviheridunsyöjähippianarkistilukijat (määritelmä on ehkä hiukan kärjistetty, sillä minäkin luen Voimaa satunnaisesti, ja silti syön lihaa ja tykkään moottoreista). Volvon uhkailun ansiosta sen näkivät kuitenkin nyt valtakunnallisten suurilevikkisten medioiden seuraajat, jota eivät muuten olisi edes tietoisia koko vastamainoksesta.
Ns. paljon kuluttavat väestönosat ovat nykyään yhä kiinnostuneempia vihreistä ja pehmeistä arvoista, ja se vaikuttaa myös ostopäätöksiin. Citymaasturilla pääsee näppärästi luonnonhelmaan halaamaan puita, koska se on nykyään niin trendikästä.
Ihmiset ovat yleensä mielummin Daavidin puolella kuin Goljatin. Varsinkin silloin, kun ei oma perse ole pelissä. Siksi Goljattien eli suuryritysten kannattaa toimia siten, että ihmiset saavat niistä positiivisen kuvan. Hyvä esimerkki on Google. Iso yritys, joka toimii todennäköisesti yhtä ilkeästi kuin monet muutkin, mutta pitävät ammattitaitoisesti ja tiukasti kiinni “hyvästä” imagostaan, vaikka taustalla on pirullinen salajuoni maailman valloittamiseksi, kuten jotkut arvelevat.
Mielikuvat ohjaavat ostopäätöksiä, ja juuri nämä ostopäätökset ovat niitä perusasioita, minkä mukaan yritykset joko pärjäävät tai eivät pärjää kovassa kilpailussa.
Olen muuten sitä mieltä, että se Voiman vastamainos ei edes ollut mitenkään erinomaisen hyvä, ja olisi jo unohtunut, ellei Volvo olisi ruvennut pullistelemaan asiasta.
Hasse Corpus Juris: “Gustafsson ala Bodon-järvi Case:ssa haki tavattoman suuria vahingonkorvauksia: yhteiskunnalta, valtiolta!!! Hetkinen???”
Kyllä nyt irtoo tiukkaa lausuntoo, voi herra mun jee. :D