Vasen polveni on vihoitellut viime kevättalvesta lähtien. Kun se alkoi turpoamaan ja kävely tuli yhä vaikeammaksi hermostuin asiaan ja marssin lääkäriin. Lääkäri totesi että siellä on nestettä ja noste pitää poistaa. Näin tehtiin ja tämä oli erittäin kivulias toimenpide. Samalla lääkäri pisti myös kortisoonia polveeni.
Tästä toimenpiteestä ei ollut kuin hetkellinen apu ja jo parin viikon oltiin samassa tilanteessa. Menin lääkärin juttusille ja vaadin, että polveni tutkitaan ja selvitetään turpoamisen ja kivun syy. Lääkäri totesi että näin tehdään, ja passitti minut ensin verikokeisiin ja myös polvesta imetty neste tutkittiin, koska haluttiin varmistaa, että syynä ei ole kihti, sukupuolitauti tai jokin muu sellainen, joka saattaa aiheuttaa tällaista vaivaa. Näytteistä ei löytynyt mitään poikkeavaa, ja omalääkärini päätti lähettää minut erikoislääkärin tutkittavaksi. Polvea imettiin useampaankin kertaan tyhjäksi ja kortisoonia kului.
Kesäkuussa sain kirjeen, jossa minulle ilmoitettiin, että olen jonossa erikoislääkärille. Arvioitu jonotusaika on noin 5 kuukautta. Soitin kirjeen saatuani omalääkärilleni, ja kerroin olevani jonossa, mutta 5 kuukautta tuntuu liian pitkältä ajalta, sillä polvea on jo nyt pitänyt käydä tyhjentämässä 2-3 viikon välein, ja joka kerta tämä toimenpide on erittäin kivulias. Lääkäri sanoi, että kortisooniakaan ei voi laittaa enää, sillä sen liiallinen käyttö saa aikaan muita harmeja. Lääkärini lupasi lähettää kiirehtimispyynnön kaupungille. Pian tämän jälkeen sain ajan elokuun alkuun, eli oletettu 5 kuukautta lyheni pariin kuukauteen.
Kävin tämän kuun alussa sitten erikoislääkärin juttusilla esittelemässä vaivaavaa polveani. Lyhyen tutkiskelun jälkeen lääkäri ilmoitti, että polveni pitää tähystää ja korjata se mitä siellä on vialla. Hän lupasi, että operaatioaika ilmoitetaan minulle postitse joskus tulevaisuudessa, mutta mitään odotusaikaa hän ei uskaltanut edes arvioida.
Kävin perjantaina Pyynikillä varovasti jälleen kokeilemassa miten polvi kestää varovaisen lenkkeilyn. Pääsin kiipeämään Pyynikin rappusia ehkä pari kymmentä askelmaa, kun polvi ilmoitti itsestään ja jouduin ontumaan takaisin kotiin. Menin kotiin päästyäni kiroillen suihkuun ja harmittelin kohtaloani. Suihkusta tultuni puhelimeni soi. Soittaja ilmoitti olevansa Hatanpään sairaalasta, ja kertoi minulle, että maanantaille olisi peruutusaika, jos voisin tulla näin nopealla varoitusajalla. Asiaa edes miettimättä sanoin, että otan sen ajan ja tulen operoitavaksi. En mielelläni, mutta haluan saada polveni kuntoon.
Huomenna siis sitten mennään. Operaatio on kuulemma nopea, tehdään puudutettuna ja pääsen mahdollisesti jo huomenna takaisin kotiinkin. Itse operaatio ei juurikaan jännitä, mutta inhoan sairaalan tunnelmaa ja pelkään kaikkia mahdollisia siellä jaossa olevia bakteereita, jotka minun tuurillani löytävät nopeasti tiensä elimistööni. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.
Vaikka omalääkärini neuvoi minua hakeutumaan yksityislääkärille kun tämä homma oli vasta alussa, päätin kuitenkin käyttää kunnallista palvelua. Olen maksanut veroni ja mielestäni minulla on oikeus saada verorahoille jotain vastikettakin. Olen sitä mieltä, että jos kunnalliset lääkärit ohjaavat potilaita yksityisille siksi, että kunnallisella puolella on ruuhkaa, on jotain pielessä. Näin lakaistaan ongelmat maton alle, eikä resursseja lisätä vaikka se olisikin tarpeellista. Kokemuksieni mukaan tuntuu siltä, että palvelua pitää todellakin vaatia, sillä sitä ei varmasti tulla kunnalliselta puolelta tyrkyttämään.
